CoolBasic Forums

Ozcar wrote:Kuulkaas, nyt laittoi fysiikan kirja näennäistä paradoksia peliin (tai olen liian väsynyt ajattelemaan järkevästi). Mutta kuitenkin, mikä mitattava suure aikaansaa painovoiman tai vaikuttaa sen suuruuteen, vai onko kyseinen 9,81 m/s^2 vain olemassa kaikille objekteille painosta, muodosta, sukupuolesta tahi rodusta riippumatta? Massa kun tuntuu ah-niin-järkevältä suureelta ainakin jonkin osa-alueen laskemisessa, mutta kun ymmärrykseni valossa myös fotonit kokevat painovoimaa.

Oikea vastaus on yleensä se, mitä ensin ajattelee muta sitten kuitenkin epäilee. Eli tässä tapauksessa se on juuri se massa.

Kaksi kappaletta vetävät toisiaan puoleensa yhtä suurilla, mutta vastakkaissuuntaisilla voimilla. Tämän voiman suuruus voidaan klassisen fysiikan mukaisesti laskea seuraavasti:
,
missä:
- G on gravitaatiovakio
- m1 ja m2 ovat kappaleiden massat (esim. maapallo ja SINÄ)
- r on em. kappaleiden painopisteiden välinen etäisyys.

Newtonin 2. lakihan määrittelee, että kappaleeseen kohdistuva voima F on sen massan ja kiihtyvyyden tulo ma. Siis kappaleen kokema kiihtyvyys on a=F/m, kun F on siihen kohdistuva voima. Palatkaamme gravitaatiolakiin: kun gravitaatiovoiman lauseke G*m1*m2/r^2 jaetaan kappaleen 1 massalla m1, saadaan sen kokema (gravitaatio)kiihtyvyys, jonka aiheutaa gravitaatiovoima: g = a = G*m2/r^2.

Siis minkä tahansa kappaleen aiheuttama gravitaatiokiihtyvyys (oli se sitten aurinko, hyttynen, taikka bakteeri) voidaan laskea kaavasta
,
missä:
- G on gravitaatiovakio
- M on (taivaan)kappaleen massa
- R on etäisyys kappaleen keskipisteestä (usein kappaleen, säteen pituus, maalla ~6380km)

Mutta kuikas ne fotonit? Eihän fotonilla ole massa, sillä se liikkuu valonnopeudella c = 299792458 m/s. Jos fotonilla olisi massa, sen liike-energia olisi ääretön, mikä taas ei käy laatuun. Noh, fotonilla siis ei ole massaa, ja kaikki hyvin. Ei mutta pirhana, jos ei ole massa, ei ole painovoimaa! Itseasiassa kyllä, mutta ei silti aivan. Moderni fysiikka nimittäin tekee tepposet.

Klassisen fysiikan malli gravitaatiolle, jonka esitin tuossa ylempänä, antaa näennäisesti oikean (siis erittäin lähelle oikean) tuloksen siinä suuruusluokassa, jota Newton 1600-luvulla havainnoi, nimittäin oman aurinkokuntamme tasolla. Kuitenkin myöhemmin tuli esille asioita, joitä ei tällä mallilla enää kyetty selittämään. Eräs niistä on merkuriuksen kieppuva rata auringon ympäri. Vasta 1900-luvun alussa Einstein kykeni luomaan mallin, jolla ilmiö selittyi. Malli tunnetaan nimellä yleinen suhteellisuusteoria, ja sen keskeinen sisältö on kaareutunut neliulotteinen aika-avaruus. Aika-avaruutta kaareuttavat massa, energia ja liikemäärä. Koska kaikilla hiukkasilla (myös fotoneilla) on liikemäärä, vaikuttaa kaareutunut aika-avaruus niiden rataan.

Jos halutaan saivarrella, voidaan ajatella, että ihmisen paino maan pinnalla ei aiva yhtä suuri kuin ihmisen ja maan välisestä gravitaatiosta aiheutuva voima, sillä ihmiseen vaikuttaa maan pyörimisestä johtuva näennäinen "keskipakoisvoima", joka työtää ihmistä irti maasta.. Tosin paino ei olekaans ama kuin painovoima. Siis näin yhteenvetona: käytännössä, meidän näkökyvyn rajoissa, massa on se yksi ja ainoa, joka vaikuttaa painovoiman suuruuteen.

temu92: Nyt puhuttiin siis voimasta, kiihtyvyyden aiheuttajasta, ei itse kiihtyvyydestä. Mutta totta on se, kappaileeseen vaikuttavaan kokonaisvoimaan, eli painoon vaikuttavat kappalleen materiaali, muoto, ja nopeus sekä se, missä väliaineessa se liikkuu. Tähän siis sisältyvät erilaiset ilman- ja nesteen vastukset ja kitkavoimat.

otto90x wrote:Olen pohtinut että kuinka satunnaista satunnaisuus onkaan, siis näin tietokonemaailmassa.

Ajatellaan että pyydetään tietokonetta arpomaan lukuja väliltä 0-1024 ja aina kun luku tulee annetaan kyseiselle luvulle yksi piste. Jos tietokone olisi täysin satunnainen saisivatko kaikki luvut lopulta yhtä monta pistettä?

Voiko pistejakaumasta tehdä tasaista kuitenkaan hävittämättä nopeutta tai satunnaisuutta?

Yksinkertainen vastaus: ei * 2.

Satunnaisuus on käytännössä hyvin näennäistä. "Satunnaisia" lukuja nimittäin tuotetaan esimerkiksi tarkoitukseen kehitetyllä iteroitavalla funktiolla. Iterointi viittaa siihen, että saatu satunnaisluku sijoitetaan funktioon muuttujan arvoksi, jolloin saadaan uusi funktion arvo, seuraava satunnaisluku:

xn+1 = f(xn)

Jotta luvut näyttäisivät satunnaisilta, täytyy funktion arvon näyttää olevan täysin x:stä riippumaton. Tähän päästään jakojäännöstä soveltamalla, jolloin sopiva funktio voisi olla vaikka f(x)=(a*x+b) mod c. Wikipedia mainitsee erään tällaisen funktion, jossa a=1664525, b=1013904223 ja c=2^32. Koska c on kakkosen potenssi, resurssisyöppö modulus voidaan korvata bittitason AND-operaattorilla. "Arvontaan" tarvitaan tietysti jokin lähtöarvo, siemenluku. Tämä otetaan yleensä koneen kellosta, esim. CB:ssä: Mikään satunnaislukugeneraattori ei tietenkään tuota täysin satunnaisia lukuja, joten jakaumakaan ei ole viivasuora. Ongelma on myös siinä, että jakaumasta on mahdoton saada täysin jatkuva, koska tietokoneen desimaalitarkkuus tulee vastaan. Siis on esimerkiksi mahdollista saada satunnaisluvut 0,28756347 ja 0,28756348 mutta ei mitään lukua näiden väliltä. Toisekseen, tällaisella funktiolla on aina tietty jakso, jonka jälkeen luvut alkavat toistua samassa järjestyksessä.

Pelkkä erilaisten satunnaislukujen lukumäärä ei vielä takaa satunnaisuutta. Esimerkki: rajoitetaan generaattorin sylkemät luvut välille 0..10 välein 0.0000001, ja annetaan generaattorin funktioksi xn+1 = xn + 0.0000001. Nyt saadaan kaikki luvut väliltä tasan yhtä monta kertaa, kun aloitetaan nollasta ja ajetaan generaattoria n * 10 * 1/0.0000001 kertaa = n * 10 * 10^8 = n * 10^9 kertaa (n on positiivinen kokonaisluku). Siis kaikkien lukujen saamat "pisteet" (otto90x:n ajatusleikki) ovat yhtä suuret. Satunnaisuus ei kuitenkaan ole omaa luokkaansa, kun luvut tulevat sieltä suuruusjärjestyksessä. 0.0000001, 0.0000002, 0.0000003, jne...

Siis myös järjestyksellä on väliä. Jaksoa ja (pseudo)satunnaisuutta pystytään parantamaan generaattorin sisäistä laskentaa monimutkaistamalla, jolloin myös satunnaisluvun vaatima laskenta-aika pitenee. Yleensä generaattorin satunnaisuus/laskentatehovaade -suhde valitaankin käyttötarkoitusta silmällä pitäen, siispä CB-pelin ja supertietokoneella ajettavan simulaation satunnaisgeneraattorit lienevät vähän eri luokkaa.

Ajoin tuon testikoodin kolme kertaa ja joka kerta suurin luku oli 768. Sattumaa vai missasinko jotain?

Sly_Jack0 wrote:Ajoin tuon testikoodin kolme kertaa ja joka kerta suurin luku oli 768. Sattumaa vai missasinko jotain?

Joo, kovin satunnaiselta näyttää kun koodissa lukee:

Hei hei... Kyllästyin Cb:hen ja nyt lopetan foorumeilla käynnin. Aikani ei riitä pahemmin netissä olemiseen ja Vertos lopetetaan. Kisa menee normaalisti loppuun. MegaX ja sun muut projetit loppuu ja toivon että pärjäätte hyvin.

*Tämä riemunhuuto kuultiin sitten Rovaniemellä asti*

Juu, tervemenoa vaan ! Oli eksoottista tuntea.

Mutta, asiaan. SPuntte, kiitosta paljolti, olet idolini =)! Tuo selvensi kummasti.

En kyllä ymmärrä tätä, kyllästyy CB:hen ja sen takia ei enään käy foorumeilla O.o
Noh, moro sit vaan ;D

Sly_Jack0 wrote:Ajoin tuon testikoodin kolme kertaa ja joka kerta suurin luku oli 768. Sattumaa vai missasinko jotain?

No idea oli siinä että se testi lopetetaan, kun joku arvo saavuttaa lukeman 768. Pistin sen suurimman lukeman siihen vain vertailun vuoksi, muuten sitä ei katsos välttämättä tietäisi.

=Joku= wrote:Hei hei... Kyllästyin Cb:hen ja nyt lopetan foorumeilla käynnin. Aikani ei riitä pahemmin netissä olemiseen ja Vertos lopetetaan. Kisa menee normaalisti loppuun. MegaX ja sun muut projetit loppuu ja toivon että pärjäätte hyvin.

Sanonpahan vaan, että yleisesti internetissä olevissa yhteisöissä (kooltaan pienimpiä tai sääntöä vahvistavia poikkeuksia nyt lukuunottamatta) noudatetaan systeemiä, jossa yhteisöstä poistuva (tai sen hetkeksi jättävä) jäsen ei tee ns. kuolinilmoitusta vaan poistuu vaan ehkä hetkeksi ja tulee taas takaisin jos siltä tuntuu. Toki lähimmille ystäville ja mahdollisille työkumppaneille on hyvä ilmoittaa, mutta tälläiset koko yhteisölle tarkoitetut "kuolinilmoitukset" tuntuvat vain turhalta huomiohakuisuudelta. Ikäänkuin lähtijä haluaisi muiden pyytelevän häntä tulevan takaisin. Ja lisäksi on vaikeampaa tulla takaisin jos kerran on sanonut asiat taakse jättävänsä. No joo, olenpahan itsekin vastaavan "virheen" tehnyt, mutta niinhän sitä sanotaan että virheistään oppii.

otto90x wrote:tälläiset koko yhteisölle tarkoitetut "kuolinilmoitukset" tuntuvat vain turhalta huomiohakuisuudelta. Ikäänkuin lähtijä haluaisi muiden pyytelevän häntä tulevan takaisin.

Just niin. Mutta terve ja heipähei jos sitten kerran menet. Btw jonkin näköinen kiitos olisi ollut paikallaan kaikille ongelmiesi ratkojille.

Ozcar wrote:*Tämä riemunhuuto kuultiin sitten Rovaniemellä asti*

En mä mitään kuullu.

Et vain kuunnellut. Siinä kolmen korttelin säteeltä on nyt kaikki ikkunat palasina, ja Helsinki on vieläkin hälytystilassa pommi-iskun varalta.

Mul oli tylsää ku tulin linkul kotiin ja satuin miettimään kaikenlaista. Kysyn nyt et:
Jos olisi jotain ainetta,joka ei taipuisi yhtään,ja siitä tehtäisiin piiiiiiitkä keppi,joka sit asetettaisiin läheltä toista päätä tukipisten varaan,ja toista päätä liikuttaisi tooooosi kovalla voimalla,niin voiko kepin toinen pää(siellä parinsadantuhannen kilometrin päässä) saavuttaa/ylittää valonnopeuden?

Ei.

Muuten hyvä, mutta kun lähestyttäisiin valonnopeutta atomien energiat kasvaisivat niin pirusti, että ne rikkoisivat sidoksensa. Eli keppi murentuisi tietyn nopeuden yläpuolella. Siinä ei sitten hirveästi joustamattomuus auta, jos ei ole keppiä joka joustaa ;).

Olw1 wrote:Mul oli tylsää ku tulin linkul kotiin ja satuin miettimään kaikenlaista. Kysyn nyt et:
Jos olisi jotain ainetta,joka ei taipuisi yhtään,ja siitä tehtäisiin piiiiiiitkä keppi,joka sit asetettaisiin läheltä toista päätä tukipisten varaan,ja toista päätä liikuttaisi tooooosi kovalla voimalla,niin voiko kepin toinen pää(siellä parinsadantuhannen kilometrin päässä) saavuttaa/ylittää valonnopeuden?

Kyllähän se, olettaen, että ei olisi ilmanvastusta tms. voimaa, eikä aine noudattaisi fysiikan lakeja.

Juu ei voi sit mitää,mäku meinasin rikkoa valonnopeuden sellasella kiikkulaudalla

^^Ilmanvastus melko turha sanoa,eiköhän se ois melko helppo poistaa? Nyt vain tollasta ainetta etsimään

Ozcar wrote:Et vain kuunnellut. Siinä kolmen korttelin säteeltä on nyt kaikki ikkunat palasina, ja Helsinki on vieläkin hälytystilassa pommi-iskun varalta.

Et kuule arvaa kuinka paljon toi piristi päivää

Olw1 wrote:Mul oli tylsää ku tulin linkul kotiin ja satuin miettimään kaikenlaista. Kysyn nyt et:
Jos olisi jotain ainetta,joka ei taipuisi yhtään,ja siitä tehtäisiin piiiiiiitkä keppi,joka sit asetettaisiin läheltä toista päätä tukipisten varaan,ja toista päätä liikuttaisi tooooosi kovalla voimalla,niin voiko kepin toinen pää(siellä parinsadantuhannen kilometrin päässä) saavuttaa/ylittää valonnopeuden?

Vaikka unohdettaisiin käytännön toteutuksen mahdottomuus, energian säilymislain mukaisesti ei ole mahdollista kiihdyttää massallista kappaletta valonnopeuteen, koska kiihdytykseen tarvittavan energian määrä kasvaa äärettömään. Hiukkaskiihdyttimillä päästään hyvin lähelle valonnopeutta.

Itsekin joskus nuorempana tällaista mietin ja muutamaan kertaan tätä olen kuullut jonkun muunkin pohtivan. Ihan kiva ajatus...

Noniin Portal pelaajat tässä teille pieni pulma: Mitä tapahtuu jos laittaa portin pöytään ja toisen lattiaan ja pudottaa pöydän lattian portista? Tämä kysymys on vaivannut minua jo vähän aikaa.

Pöytään ei saa portaalia.

temu92 wrote:Pöytään ei saa portaalia.

Mutta jos saisi...