Kritiikkiketju

Muu yhteisön välinen keskustelu.
User avatar
Nameless_One
Member
Posts: 63
Joined: Fri Mar 26, 2010 5:05 pm

Kritiikkiketju

Post by Nameless_One » Thu Jan 06, 2011 9:19 pm

Tänne olisi tarkoitus pistää kuvia, kappaleita, tarinoita yms., joista haluaa kritiikkiä ja rakentavaa kommenttia. Täällä olevat työt kuuluvat alkuperäiselle tekijälle, ja ilman tekijän lupaa niitä ei saa käyttää esim. omissa projekteissa. Muokkausten tekeminen ei ole yritys tuhota tai pilata työtäsi, se on vain käytännöllinen tapa ehdottaa parannusta. Kun muokkaat jonkun teosta, niin yritä pitää alkuperäinen tyyli ja tunnelma, ettei tulisi täysin erilaista teosta.

Ja perinteisesti topikin aloittaja yleensä aloittaa keskustelun, niinpä tässä olisi minun piirustus, josta haluan kritiikkiä. Siinä on pää ja pääkallo. Piirustukseni on sitten piirretty lyijykynällä ruutupaperille, joten sen takia siinä on hieman ruutuja ja sen pitäisi esittää pelästynyttä miestä.

Kritiikkiä ja kommentteja, kiitos.
Projektit:
Semmonen jännä tasoloikka

Youtube-kanavani
Uusin video: Pelataas LoZ Oracle of Seasons - Osa 14 - Tarm Rauniot

User avatar
MaGetzUb
Guru
Posts: 1715
Joined: Sun Sep 09, 2007 12:35 pm
Location: Alavus

Re: Kritiikkiketju

Post by MaGetzUb » Thu Jan 06, 2011 10:38 pm

Sehän on ruma. </sarcasm> (Heti kättelyksi esimerkki mitenkä ei anneta kritiikkiä) Ei vaan, se on hieno. Mutta minusta voisit vähän pehmentää naamasta noita "kulmia" ja nenän suuntaa voisit vähän nostaa. Hiuksia voisit vähän tuuhentaa ja pääkalloon voisit tehdä vähän uurteita sekä varjostuksia. :)
Solar Eclipse
Meneillä olevat Projektit:
We're in a simulation, and God is trying to debug us.

User avatar
esa94
Guru
Posts: 1855
Joined: Tue Sep 04, 2007 5:35 pm

Re: Kritiikkiketju

Post by esa94 » Thu Jan 06, 2011 11:59 pm

MaGetzUb wrote:Sehän on ruma. </sarcasm>
Kritisoin viestiäsi ja samalla kielioppiasi. Sarkasmi merkitsee purevaa ivaa. Ellet sitten tarkoittanut loukata Nameless_Onea, tarkoittanet ironiaa? (Eläköön ÄI1 & ÄI2)

User avatar
Koodiapina
Forum Veteran
Posts: 2396
Joined: Tue Aug 28, 2007 4:20 pm
Contact:

Re: Kritiikkiketju

Post by Koodiapina » Fri Jan 07, 2011 12:09 am

esa94 wrote:Kritisoin viestiäsi ja samalla kielioppiasi. Sarkasmi merkitsee purevaa ivaa. Ellet sitten tarkoittanut loukata Nameless_Onea, tarkoittanet ironiaa? (Eläköön ÄI1 & ÄI2)
Täysin turhaa kieliopilla pätemistä ja lukioelitismiä. Sitä paitsi viestisi ei ensimmäisen virkkeen lupauksesta huolimatta sisällä minkäänlaista kritiikkiä. Arvosana: 1/5
Olen liian älykäs ollakseni väärässä. Jos olet kanssani eri mieltä, suosittelen sinua pohtimaan omaa elämänkatsomustasi ja sen perusteita.

User avatar
mikeful
Moderator
Moderator
Posts: 523
Joined: Mon Aug 27, 2007 8:36 pm
Location: Vaasa, Finalnd
Contact:

Re: Kritiikkiketju

Post by mikeful » Fri Jan 07, 2011 1:14 am

Älkää heti pilatko hyvää ketjunalkua.

Asiallista kritiikkiä tai naama kiinni.
Pelejä: Pelasta puhe, Grinder
Muuta: Blogi, Twitter

User avatar
Nameless_One
Member
Posts: 63
Joined: Fri Mar 26, 2010 5:05 pm

Re: Kritiikkiketju

Post by Nameless_One » Fri Jan 07, 2011 9:15 pm

MaGetzUb wrote:Sehän on ruma. </sarcasm> (Heti kättelyksi esimerkki mitenkä ei anneta kritiikkiä) Ei vaan, se on hieno. Mutta minusta voisit vähän pehmentää naamasta noita "kulmia" ja nenän suuntaa voisit vähän nostaa. Hiuksia voisit vähän tuuhentaa ja pääkalloon voisit tehdä vähän uurteita sekä varjostuksia. :)
Parempi? Lisäsin kalloon pari pientä yksityiskohtaa ja (mielestäni) korjasin nuo virheet mitkä mainitsit. Onko kellään mitään ideoita kuinka tehostaa säikähtämisen ilmettä, kun se ei tunnu tarpeeksi pelästyneeltä?
Projektit:
Semmonen jännä tasoloikka

Youtube-kanavani
Uusin video: Pelataas LoZ Oracle of Seasons - Osa 14 - Tarm Rauniot

User avatar
jesperx96
Active Member
Posts: 190
Joined: Sun Nov 23, 2008 10:35 am
Location: Lappajärvi

Re: Kritiikkiketju

Post by jesperx96 » Fri Jan 07, 2011 10:02 pm

Varsinkin kallo on paljon parempi. Säikähtämisen vaikutelma paranee jos silmät ovat pyöreämmät, iirikset ja varsinkin mustuaiset isommat ja esim. otsa on hieman "kurtussa" niin kuin nostaisit kulmakarvojasi. Hyviä ovat kyllä jo nyt.
We see the lines in chalk
The warning signs in where we walk
In the shadows of the cities maze
To try and fight for better days

User avatar
jesperx96
Active Member
Posts: 190
Joined: Sun Nov 23, 2008 10:35 am
Location: Lappajärvi

Re: Kritiikkiketju

Post by jesperx96 » Fri Jan 07, 2011 10:36 pm

Niin muuten näyttää mutta eihän pääkallolla ole huulia :D
We see the lines in chalk
The warning signs in where we walk
In the shadows of the cities maze
To try and fight for better days

User avatar
Jonez
Devoted Member
Posts: 575
Joined: Mon Aug 27, 2007 8:37 pm

Re: Kritiikkiketju

Post by Jonez » Fri Jan 07, 2011 11:40 pm

Omasta mielestäni ensimmäiset piirrokset olivat paljon parempia kuin jälkimmäiset, varsinkin pääkallon osalta. Pääkallossa oli eräänlaista Grim Fandango-tyyliä sekä kontrastia ennen turhia varjostuksia.

Jos rupeat varjostamaan, tee työ loppuun. Paljon tummempia värejä, suuremmat kontrastit, muista valon tulosuunta, hahmon muoto jne, jne. Tämänhetkinen varjostuksesi vaikuttaa aika epärealistiselta ja keskenjääneeltä.

Tässä pieniä vinkkejä pelästyneelle ihmiselle. En väitä tietäväni asiasta oikeastaan mitään, mutta tutkailin paria kuvaa googlesta, ja tässä mitä sain selville:
- Pelästyneen ihmisen silmät vaikuttavat paljon normaalia pyöreämmiltä, eivät ovaaleilta.
- Kulmakarvat nousevat ylös, ylös. Huomaa että kulmakarvat kaartavat aina silmän sivuilta, missä sijaitsevia lihaksia ei selvästi voi liikuttaa yhtä voimakkaasti.
- Suu menee ammolleen, joten leuka on alempana. Suun kaari ylhäällä on enemmänkin väärinpäin oleva U. Sinun piirroksessasi se on lähes hymyilevä, sivuttain oleva D.
- Jos piirrät myös kehon, olkapäät voivat olla koholla ja kädet kasvoja suojaamassa.
Attachments
pelästynyt.PNG
pelästynyt.PNG (1.91 KiB) Viewed 6180 times
-Vuoden 2008 aloittelijan ystävä -palkinnon voittaja-
Image <- protestipelikilpailun voittaja.
Space War

User avatar
esa94
Guru
Posts: 1855
Joined: Tue Sep 04, 2007 5:35 pm

Re: Kritiikkiketju

Post by esa94 » Fri Jan 07, 2011 11:49 pm

Kuva itse tehty, Jonez?

well done, oikeaa taidetta.

User avatar
Frozen
Advanced Member
Posts: 282
Joined: Fri Jan 01, 2010 5:46 pm
Location: Suomi

Re: Kritiikkiketju

Post by Frozen » Tue Jan 11, 2011 6:24 pm

Jonkin aikaa sitten blenderillä tekemäni viinilasi: (Ja kyllä, se ei oikeasti pysyisi pystyssä kovin hyvin)
Viinilasi.jpg
Viinilasi.jpg (9.9 KiB) Viewed 6088 times
Image
Työn alla:
Jotakin epäjulkaistua

User avatar
Kille
Active Member
Posts: 249
Joined: Wed Aug 26, 2009 3:50 pm
Location: Juankoski

Re: Kritiikkiketju

Post by Kille » Tue Jan 11, 2011 6:53 pm

Tässä viime viikonlopun blenderöintiä:
Image
Uusi avni on pienennös tuosta.
ZEPPELIN
Jatkoa tulossa... tällä kertaa lataus ei kestä viikkoa

User avatar
jesperx96
Active Member
Posts: 190
Joined: Sun Nov 23, 2008 10:35 am
Location: Lappajärvi

Re: Kritiikkiketju

Post by jesperx96 » Tue Jan 11, 2011 7:23 pm

Frozen: Onko lasin tarkoitus olla tyhjä, ja vain sisäpuolelta värjätty? Yleensä viinilasit ovat kyllä ihan kirkkaita ;)
Kille: Todella hieno steampunk-tyylinen työ!
We see the lines in chalk
The warning signs in where we walk
In the shadows of the cities maze
To try and fight for better days

User avatar
Frozen
Advanced Member
Posts: 282
Joined: Fri Jan 01, 2010 5:46 pm
Location: Suomi

Re: Kritiikkiketju

Post by Frozen » Tue Jan 11, 2011 9:53 pm

jesperx96 wrote:Frozen: Onko lasin tarkoitus olla tyhjä, ja vain sisäpuolelta värjätty? Yleensä viinilasit ovat kyllä ihan kirkkaita ;)
Se on kokonaan vihreäksi värjättyä lasia.. joka näyttää jostain syystä renderöidessä tuonllaiselta :D
Image
Työn alla:
Jotakin epäjulkaistua

User avatar
jesperx96
Active Member
Posts: 190
Joined: Sun Nov 23, 2008 10:35 am
Location: Lappajärvi

Re: Kritiikkiketju

Post by jesperx96 » Tue Jan 11, 2011 10:31 pm

Jos ei sitä lasketa niin en kyllä keksi mitään miten tuota voisit enää parantaa eli se on noin hyvä :)
We see the lines in chalk
The warning signs in where we walk
In the shadows of the cities maze
To try and fight for better days

User avatar
Koodiapina
Forum Veteran
Posts: 2396
Joined: Tue Aug 28, 2007 4:20 pm
Contact:

Re: Kritiikkiketju

Post by Koodiapina » Sun Jan 16, 2011 2:19 pm

Nyt kun amatöörit ovat saaneet sanansa sanottua, on mestarin vuoro näyttää vähän mallia.

Image

Tein toisenkin taideteoksen!
Image
Olen liian älykäs ollakseni väärässä. Jos olet kanssani eri mieltä, suosittelen sinua pohtimaan omaa elämänkatsomustasi ja sen perusteita.

User avatar
Taatero
Advanced Member
Posts: 384
Joined: Tue May 27, 2008 6:06 pm

Re: Kritiikkiketju

Post by Taatero » Mon Jan 17, 2011 11:29 pm

Vaikka taideteoksesi hipookin täydellisyyttä, tarjoan nöyrästi omaa visiotani työn hiomisesta vielä hitusen paremmaksi.
Image
Pinkit vauhtiraidat tuovat kuvaan dynaamisuutta ja liikkeen tuntua. Näin taideteoksen katselija voi tuntea arjen kahleiden murenevan harteiltaan, ja kokea viehättävän vapaudentunteen aivan kuin kaunis albatrossi tyynen meren yllä. Keltaiset tuulikuviot oranssilla pohjalla rajaavat kuvaa, ja alitajuisesti ohjaavat katselijan silmät kuvan keskelle, tehden miellekuvasta rauhallisemman ja tuoden teoksen koko värikirjon esille. Todelliset taiteen asiantuntijat äkkäävät kuvasta myös toisen tason; stressin ja pelkotilojen käsittelyn. Siniset viivat jotka karkeine reunoineen lävistävät lämpimät, kotoisat ja pyöreät kuviot teoksen keskeskellä, kuvastavat meidän kaikkien sydämistä löytyvää katkeruutta ja pimeyttä; ne repivät meidän olemustamme ja aiheuttavat eripuraa ja julmuutta ihmisten välille.
Tekijä on myös mitä ilmeisemmin yrittänyt palkita eri tasoisia taiteen kokijoita; kaikki löytävät teoksesta jotain omaa ja henkilökohtaista, oli se sitten rauhallisia lapsuudenmuistoja ja tai katkeria hetkiä elämänkaaren varrelta. Teos rauhoitaa ihmismielen tilaan, jossa omia tunteita on helpompi käsitellä. Mustan aluen ulokkeet kuvavaavat maailman jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta. Vaikka maailmankaikkeus on kaoottinen, voi juuri sen takia uneversumista löytää säännönmukaisuutta eri mittakaavoissa. Taivaankappaleen ryhmittysestä aina käpyjen poimuihin, on maailmankaikkeudessa aina havaittaissa tientynlaista järjestelmällisyyttä, joka luo ihmisille turvallisuuden tunteen, sillä on aina asioita joihin voi luottaa. Ihmiset näkekevät tämän erilaisina ilmentyminä, jotkut uskovat jumalallisiiin olentoihin, toiset luonnossa virtaavaan energiaan tai luonnontieteisiin. Teos onkin siinä mielessä mainio, että se herättää kussakin moninaisia filosofisia kysymyksiä. Sininen pystyviiva toimii katseenvangitsijana. Vaikka se suuressa määrin muistuttaakin vastenmielisiä ja jopa ahdistavia sinisiä poikkiviivoja, se uhkuu silti rauhallisuutta ja unlemien lentoja elämän hälinässä. Se on kuin paratiisisaari, jonne kaikki tunteelliset ajatukset kätkeytyvät suoritusyhteiskunnan luoman harmauden tieltä. Tämä opettaa ihmisiä arvioimaan omaa elämäänsä ja etsimään sopivaa tasapainoa elämän eri osa-alueiden välillä. Välillä on hyvä katsoa taakseen ja yrittää saada oma olemus oikeisiin mittapuihin.
[color=#40BF00][u]koodaaja[/u][/color] wrote:Täyden turvan takaamiseksi avain olisi myös kuljetettava offlinenä suoraan tulevien viestien lähettäjältä niiden vastaanottajalle laitakaupungin hämärissä yöneljältä ja varmistettava, ettei kumpaakaan osapuolta seurata. Popliinitakkia suositellaan.

MrMonday
Advanced Member
Posts: 378
Joined: Fri Oct 10, 2008 2:35 pm

Re: Kritiikkiketju

Post by MrMonday » Tue Jan 18, 2011 2:19 am

Tuli tuossa rustailtua pieni tarina ystävälleni, ja ajattelin sen nyt tännekkin laittaa, niin pääsette kertomaan mielipiteenne ;)
Pienen pieni tarina pienen pienistä asioista

Olipa kerran pikkuruinen mökki pienen metsän siimeksessä, jossa asusteli pieni mies.
Pieni mies oli yleensä aina iloinen, ja hänen ilonsa koostuivat pienistä asioista, niin kuin pieniltä miehiltä yleensä saattaa odottaa.
Päivät pitkät pieni mies hoiteli pieniä askareitaan, hän oli ahkera, niin kuin kaikilla pikkumiehillä oli tapana.
Ja kun päivä vaihtui iltaan, täyttyi pieni pää unesta, mutta ennen nukkumaan menoa pieni mies söi pienen aterian ja joi pienen lasin maitoa päälle.
Pieni mies ajatteli laittaessaan makuulleen, että hän oli oikeastaan aika onnellinen. Pientä miestä ei ison maailman suuret murheet hetkauttaneet, ja miksi olisi pitänytkään?
Vaan toki myös hänellä oli välillä huonoja päiviä, ja harmaus täytti pienen pään. Niinä päivinä pientä miestä ei huvittanut niin mikään, vaan pieni mies istui vain ja mutisi hiljaisella äänellä.
Onneksi huonoja päiviä oli paljon vähemmän kuin hyviä, koska huonoina päivinä kaikki askareet jäävät helposti tekemättä.

Olipa pienellä miehellä myös pieni kissa, joka pieni vasta olikin! Puhumattakaan hiiristä, joita kissa juoksi aina takaa...
Kissa ei tiennyt oliko hän iloinen vai surullinen, koska niin pieneen päähän ei yksinkertaisesti mahtunut niin suuria ajatuksia.
Niinpä kissa tyytyi miettimään vain pientä miestä ja pienen pieniä hiiriä.

Pieni mies käveli paljon pienessä metsässään pienen kissansa kanssa. Pienessä metsässä oli yllin kyllin mustikoita ja puolukoita ja totta kai myös tatteja, mutta pieni mies ei erityisemmin pitänyt tateista.
Eihän niin pieneen päähän mahdu kovin montaa tykättävää asiaa. Mutta yksi pieni toive sinne kuitenkin mahtui. Pieni mies toivoi että saisi isomman pään, jotta voisi ymmärtää maailman menoa paremmin.

Niinpä eräänä aamuna, kun pieni mies heräsi uuteen päivään, olikin pienen miehen pää turvonnut ihan uusiin mittoihin. Hädin tuskin pää mahtui enää makuuhuoneen ovesta ulos.
Lopulta pääsi pieni mies keittämään pienen kupin kahvia ja hän istui keittiön pöytään sitä juomaan. Hän oli nyt onnellinen, olihan hänellä suuri pää, johon mahtui jos jonkn näköisiä ajatuksia ja jolla saattoi miettiä maailman menoa.

Viikkojen päästä oli pieni mies miettinyt suuren päänsä miltei puhki asti, ja suuri pää oli kovasti kipeä. Pieni mies ei ollutkaan enää tyytyväinen suureen päähän ja sen tuomiin ajatuksiin.
-”En minä halua miettiä ison maailman asioita ja niiden suuria murheita, saisinpa pienen ja tyhmän pääni takaisin...”

Kului päiviä, kului viikkoja, kului kuukausia, ehkä jopa vuosia, mutta pää ei vaan kutistunut.
Niinpä joutui pieni mies suuren suurella päällä miettimään, että mitä olikaan toivonut. Eihän hän edes tiennyt mitä tahtoi.
Pieni mies oli surullinen suuren päänsä takia. Kissa ei ollut isäntänsä päästä moksiskaan, sillä eihän niin pienessä päässä mahtunut ihmettelemään asioita.
Taas illalla mies toivoi oikein kovasti ja hartaasti, että saisi pienen päänsä takaisin, ja lupaisi, ettei enää ikinä toivoisi mitään.

Pieni mies heräsi aamu auringon paistaessa pieniin silmiin. Pää oli taas pieni, pieni ja tyhmä. Ja pieni mies oli taas onnellinen, ja pienen toiveen tilalla oli nyt lupaus, ettei pieni mies enää koskaan toivoisi mitään.

User avatar
DumBasZ
Newcomer
Posts: 20
Joined: Fri Aug 29, 2008 7:52 am

Re: Kritiikkiketju

Post by DumBasZ » Tue Jan 18, 2011 7:40 am

MrMonday wrote:Tuli tuossa rustailtua pieni tarina ystävälleni, ja ajattelin sen nyt tännekkin laittaa, niin pääsette kertomaan mielipiteenne ;)
Pienen pieni tarina pienen pienistä asioista

Olipa kerran pikkuruinen mökki pienen metsän siimeksessä, jossa asusteli pieni mies.
Pieni mies oli yleensä aina iloinen, ja hänen ilonsa koostuivat pienistä asioista, niin kuin pieniltä miehiltä yleensä saattaa odottaa.
Päivät pitkät pieni mies hoiteli pieniä askareitaan, hän oli ahkera, niin kuin kaikilla pikkumiehillä oli tapana.
Ja kun päivä vaihtui iltaan, täyttyi pieni pää unesta, mutta ennen nukkumaan menoa pieni mies söi pienen aterian ja joi pienen lasin maitoa päälle.
Pieni mies ajatteli laittaessaan makuulleen, että hän oli oikeastaan aika onnellinen. Pientä miestä ei ison maailman suuret murheet hetkauttaneet, ja miksi olisi pitänytkään?
Vaan toki myös hänellä oli välillä huonoja päiviä, ja harmaus täytti pienen pään. Niinä päivinä pientä miestä ei huvittanut niin mikään, vaan pieni mies istui vain ja mutisi hiljaisella äänellä.
Onneksi huonoja päiviä oli paljon vähemmän kuin hyviä, koska huonoina päivinä kaikki askareet jäävät helposti tekemättä.

Olipa pienellä miehellä myös pieni kissa, joka pieni vasta olikin! Puhumattakaan hiiristä, joita kissa juoksi aina takaa...
Kissa ei tiennyt oliko hän iloinen vai surullinen, koska niin pieneen päähän ei yksinkertaisesti mahtunut niin suuria ajatuksia.
Niinpä kissa tyytyi miettimään vain pientä miestä ja pienen pieniä hiiriä.

Pieni mies käveli paljon pienessä metsässään pienen kissansa kanssa. Pienessä metsässä oli yllin kyllin mustikoita ja puolukoita ja totta kai myös tatteja, mutta pieni mies ei erityisemmin pitänyt tateista.
Eihän niin pieneen päähän mahdu kovin montaa tykättävää asiaa. Mutta yksi pieni toive sinne kuitenkin mahtui. Pieni mies toivoi että saisi isomman pään, jotta voisi ymmärtää maailman menoa paremmin.

Niinpä eräänä aamuna, kun pieni mies heräsi uuteen päivään, olikin pienen miehen pää turvonnut ihan uusiin mittoihin. Hädin tuskin pää mahtui enää makuuhuoneen ovesta ulos.
Lopulta pääsi pieni mies keittämään pienen kupin kahvia ja hän istui keittiön pöytään sitä juomaan. Hän oli nyt onnellinen, olihan hänellä suuri pää, johon mahtui jos jonkn näköisiä ajatuksia ja jolla saattoi miettiä maailman menoa.

Viikkojen päästä oli pieni mies miettinyt suuren päänsä miltei puhki asti, ja suuri pää oli kovasti kipeä. Pieni mies ei ollutkaan enää tyytyväinen suureen päähän ja sen tuomiin ajatuksiin.
-”En minä halua miettiä ison maailman asioita ja niiden suuria murheita, saisinpa pienen ja tyhmän pääni takaisin...”

Kului päiviä, kului viikkoja, kului kuukausia, ehkä jopa vuosia, mutta pää ei vaan kutistunut.
Niinpä joutui pieni mies suuren suurella päällä miettimään, että mitä olikaan toivonut. Eihän hän edes tiennyt mitä tahtoi.
Pieni mies oli surullinen suuren päänsä takia. Kissa ei ollut isäntänsä päästä moksiskaan, sillä eihän niin pienessä päässä mahtunut ihmettelemään asioita.
Taas illalla mies toivoi oikein kovasti ja hartaasti, että saisi pienen päänsä takaisin, ja lupaisi, ettei enää ikinä toivoisi mitään.

Pieni mies heräsi aamu auringon paistaessa pieniin silmiin. Pää oli taas pieni, pieni ja tyhmä. Ja pieni mies oli taas onnellinen, ja pienen toiveen tilalla oli nyt lupaus, ettei pieni mies enää koskaan toivoisi mitään.
Tarinassa oli pari kohtaa, jotka olisin itse muuttanut:

- Metsässäkävelyn olisi voinut ehkä jättää pois. Tuntui kun se olisi turhaan pitkittänyt tarinan alkua.
- Tarina taasen loppui liian äkkiä. Siihen olisi voinut laittaa hieman lisää miehen uudesta päästään, sekä hänen uusista ajattelutavoistaan.

Muuten oli kerrassaan hieno tarina, 4/5.

MrMonday
Advanced Member
Posts: 378
Joined: Fri Oct 10, 2008 2:35 pm

Re: Kritiikkiketju

Post by MrMonday » Tue Jan 18, 2011 5:25 pm

DumBasZ wrote:
MrMonday wrote:Tuli tuossa rustailtua pieni tarina ystävälleni, ja ajattelin sen nyt tännekkin laittaa, niin pääsette kertomaan mielipiteenne ;)
Pienen pieni tarina pienen pienistä asioista

Olipa kerran pikkuruinen mökki pienen metsän siimeksessä, jossa asusteli pieni mies.
Pieni mies oli yleensä aina iloinen, ja hänen ilonsa koostuivat pienistä asioista, niin kuin pieniltä miehiltä yleensä saattaa odottaa.
Päivät pitkät pieni mies hoiteli pieniä askareitaan, hän oli ahkera, niin kuin kaikilla pikkumiehillä oli tapana.
Ja kun päivä vaihtui iltaan, täyttyi pieni pää unesta, mutta ennen nukkumaan menoa pieni mies söi pienen aterian ja joi pienen lasin maitoa päälle.
Pieni mies ajatteli laittaessaan makuulleen, että hän oli oikeastaan aika onnellinen. Pientä miestä ei ison maailman suuret murheet hetkauttaneet, ja miksi olisi pitänytkään?
Vaan toki myös hänellä oli välillä huonoja päiviä, ja harmaus täytti pienen pään. Niinä päivinä pientä miestä ei huvittanut niin mikään, vaan pieni mies istui vain ja mutisi hiljaisella äänellä.
Onneksi huonoja päiviä oli paljon vähemmän kuin hyviä, koska huonoina päivinä kaikki askareet jäävät helposti tekemättä.

Olipa pienellä miehellä myös pieni kissa, joka pieni vasta olikin! Puhumattakaan hiiristä, joita kissa juoksi aina takaa...
Kissa ei tiennyt oliko hän iloinen vai surullinen, koska niin pieneen päähän ei yksinkertaisesti mahtunut niin suuria ajatuksia.
Niinpä kissa tyytyi miettimään vain pientä miestä ja pienen pieniä hiiriä.

Pieni mies käveli paljon pienessä metsässään pienen kissansa kanssa. Pienessä metsässä oli yllin kyllin mustikoita ja puolukoita ja totta kai myös tatteja, mutta pieni mies ei erityisemmin pitänyt tateista.
Eihän niin pieneen päähän mahdu kovin montaa tykättävää asiaa. Mutta yksi pieni toive sinne kuitenkin mahtui. Pieni mies toivoi että saisi isomman pään, jotta voisi ymmärtää maailman menoa paremmin.

Niinpä eräänä aamuna, kun pieni mies heräsi uuteen päivään, olikin pienen miehen pää turvonnut ihan uusiin mittoihin. Hädin tuskin pää mahtui enää makuuhuoneen ovesta ulos.
Lopulta pääsi pieni mies keittämään pienen kupin kahvia ja hän istui keittiön pöytään sitä juomaan. Hän oli nyt onnellinen, olihan hänellä suuri pää, johon mahtui jos jonkn näköisiä ajatuksia ja jolla saattoi miettiä maailman menoa.

Viikkojen päästä oli pieni mies miettinyt suuren päänsä miltei puhki asti, ja suuri pää oli kovasti kipeä. Pieni mies ei ollutkaan enää tyytyväinen suureen päähän ja sen tuomiin ajatuksiin.
-”En minä halua miettiä ison maailman asioita ja niiden suuria murheita, saisinpa pienen ja tyhmän pääni takaisin...”

Kului päiviä, kului viikkoja, kului kuukausia, ehkä jopa vuosia, mutta pää ei vaan kutistunut.
Niinpä joutui pieni mies suuren suurella päällä miettimään, että mitä olikaan toivonut. Eihän hän edes tiennyt mitä tahtoi.
Pieni mies oli surullinen suuren päänsä takia. Kissa ei ollut isäntänsä päästä moksiskaan, sillä eihän niin pienessä päässä mahtunut ihmettelemään asioita.
Taas illalla mies toivoi oikein kovasti ja hartaasti, että saisi pienen päänsä takaisin, ja lupaisi, ettei enää ikinä toivoisi mitään.

Pieni mies heräsi aamu auringon paistaessa pieniin silmiin. Pää oli taas pieni, pieni ja tyhmä. Ja pieni mies oli taas onnellinen, ja pienen toiveen tilalla oli nyt lupaus, ettei pieni mies enää koskaan toivoisi mitään.
Tarinassa oli pari kohtaa, jotka olisin itse muuttanut:

- Metsässäkävelyn olisi voinut ehkä jättää pois. Tuntui kun se olisi turhaan pitkittänyt tarinan alkua.
- Tarina taasen loppui liian äkkiä. Siihen olisi voinut laittaa hieman lisää miehen uudesta päästään, sekä hänen uusista ajattelutavoistaan.

Muuten oli kerrassaan hieno tarina, 4/5.
Kiitos paljon palautteesta, ja kun luin korjauskehoituksesi, niin täytyy sanoa että olit mielestäni oikeassa, vaikka tämä tarina menikin alkuperäisenä ystävälleni :D

Post Reply