koodaaja wrote:Riippuu tietysti mitä ohjelmoi, esimerkiksi graafisessa ohjelmoinnissa geometriasta ja vektorimatikasta on paljonkin hyötyä.
Noista on hyötyä paljon muussakin, näin vain sanoakseni.
Mutta se ei ollut pointtini, vaan se, että ei voida rajata mitään tarkkoja edellytyksiä, jotka on täytyttävä, ennekuin voi alkaa ohjelmoida. Oleellista on vain se, että kuten hyvin monen muunkin asian kohdalla, yrityksen ja erehdyksen kautta oppiminen on varmin tapa tulla hyväksi ohjelmoijaksi. Tämä on siis vain jo tässäkin ketjussa useasti todettu asia puettu uuteen asuun.
En ota kantaa siihen, mikä olisi sopiva ikä ohjelmoinnin aloittamiseen, mutta luulisin, että iän mukana kertyy älykkyyttä, kärsivällisyyttä, opiskelutaitoja ja suhteellisuudentajua, joita ohjelmoinnissa erityisesti tarvitaan: älykkyyttä ihan vain ohjelmoinnin loogisen luonteen vuoksi, kärsivällisyyttä uudelleen yrittämiseen, kun asiat menevät pieleen, opiskelutaitoja nousujohteiseen oppimiseen ja siten mielenkiinnon ylläpitämiseen sekä suhteellisuudentajua projektien toteutukseen ja suunnitteluun.
Itse aloitin ohjelmoinnin muistaakseni joskus vuosien 2000-2001 paikkeilla DOSin QBasic 1.1-tulkilla. CB:n löysin joskus beta3:n aikoihin ja aloin käyttää sitä enemmän versiosta beta5 lähtien. Kiinnostus laantui QBasicin graafisen rajoittuneisuuden takia, mutta löysin sisäisen koodarini uudestaan, kun tutustuin CB:hen.
